Suomen suosituimpia joululauluja ei olisi olemassa ilman kansakoulunopettajia ja huippusäveltäjiä. Seminaarin käyneet opettajat kirjoittivat joulurunoja, joita Sibeliukset, Hannikaiset, Maasalot ja Madetojat sävelsivät. Koulujen kuusijuhlien kautta laulut levisivät kansallisomaisuudeksi.
Yllättävän monet joululauluistamme ovat peräisin jo 1800-luvun puolelta tai 1900-luvun alusta. Kaikkein vanhimmat, kansainväliset hengelliset joululaulut ovat 1600-luvulta, esimerkiksi ranskalainen Heinillä härkien kaukalon (1684).
Supisuomalaiseksi luulemamme laulu saattaa olla myös saksalaista joululauluperinnettä, joka on kulkeutunut meille Ruotsin kautta Jouluyö, juhlayö -laulun tavoin.
Laulujen sanat käsittelevät joulumaisemaa, kirkkomatkoja, tonttuja ja joulupukkia, jouluaskareita, juhlan ruokia ja lahjoja. Sen sijaan joulusaunaan lauluissa ei mennä. Ei, vaikka ikimuistoiset saunareissut kuuluvat olennaisena osana suomalaiseen kulttuuriin Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä lähtien.
Laulujen teksteissä kerrotaan usein lapsista ja siitä, miten he kokevat joulun. Aikuiset puolestaan iloitsevat lasten riemusta.
En etsi valtaa loistoa
Kirjailijan ja historian professorin Zacharias Topeliuksen sanoittamassa En etsi valtaa loistoa -laulussa vuodelta 1887 kiteytyy suomalainen harras joulutunnelma. Laulun kertoja on vaatimaton: En kaipaa kultaakaan, ma pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan. Kun säveltäjä Jean Sibelius tarttui runoon vuonna 1905, klassikko oli syntynyt.
Kerrotaan, että uusi koti, vuonna 1904 Järvenpäähän valmistunut Ainola oli innoittanut Sibeliusta. Alusta lähtien En etsi valtaa loistoa oli erikoistapaus Sibeliusten kodissa, sillä sitä laulettaessa Aino Sibelius asettui aina pianon ääreen säestämään, vaikka yleensä musisoinnista vastasi Janne itse.
![Kuva vuodelta 1953.]()
Onkohan Suomessa yhtään lasta, joka ei olisi laulanut jouluna Tonttujen jouluyötä ja nostanut sormiaan tip tap -kertosäkeistön tahdissa? Kuva vuodelta 1953.
Topelius oli aiemmin kirjoittanut lähinnä maallisia runoja, mutta sen jälkeen kun hänet oli kutsuttu virsikirjan uudistustyöhön vuonna 1867, hän alkoi itsekin kirjoittaa virsiä, esimerkiksi suositun Totuuden henki -virren.
Myös En etsi valtaa loistoa -laulusta tuli harras. Runon syntyessä takana olivat kato- ja nälkävuodet, jolloin kansa joutui kerjuulle ja 150 000 ihmistä kuoli. Laulussa toivotaan suloista joulujuhlaa myös pieniin pirtteihin: luo köyhän niin kuin rikkahan saa joulu ihana.
Bachin Jouluoratorio
Joulukuun kolmantena päivänä sadat saksalaiset marssivat Leipzigissä kohti valko-harmaata Tuomaskirkkoa, jossa esitetään Johan Sebastian Bachin tunnetuin teos Jouluoratorio.
Kirkon punervat puupenkit täyttyvät, kuulijoita nousee parville ja sähkövalot syttyvät joulukuuseen. Muutoin kirkko on luterilaisen vaalea ja kuvaton. Täällä Bach työskenteli kanttorina lähes kolmekymmentä viimeistä elinvuottaan.
Myös me suomalaiset olemme osa eurooppalaista kulttuurihistoriaa, kun voimme kuunnella joka joulu tätä vuonna 1734 sävellettyä teosta. Ainakin helsinkiläinen poikakuoro Cantores Minores ja Turun tuomiokirkon poikakuoro esittävät Jouluoratorion joka vuosi.
Juonta kuljettaa evankelista, joka kertoo ilosanomaa Jeesuksen syntymäajan tapahtumista resitatiivin eli laulun ja puheen välimuodon keinoin. Altto laulaa Marian osuudet, kuoro Jumalan ylistykset ja enkelikuorot.
Ensi kertaa Jouluoratoriota kuunteleva löytää teoksesta ainakin yhden tutun elementin, Enkeli taivaan -virren.
Sylvian joululaulu
Suomen eksoottisin joululaulu on oikealta nimeltään Ja niin joulu joutui jo taas Pohjolaan. Se kertoo isänmaallisesta kerttusesta, joka kaipaa sypressien tuoksuisesta Sisiliasta Etnan ääreltä sinne Suomeeni kaukaisehen.
Vapaat vedet ja vaahtoava viinikään eivät voita koti-ikävää maahan, johon ei voi palata, koska italiaanot ovat vanginneet kerttusen kumppanin.
Mutt´ ylhäällä orressa vielä on vain
se häkki, mi sulkee mun sirkuttajain,
ja vaiennut vaikerrus on vankilan;
oi murheita muistaa ken vois laulajan?
Runon kirjoitti Zacharias Topelius 1853, ja sen sävelsi Karl Collan.
Topeliuksen tunnettuja joululauluja on myös Varpunen jouluaamuna, jonka hän kirjoitti lastensa kuolemat mielessään. Topeliukset menettivät yhden tyttäristään ja kaksi poikaansa, joista nuorempi, vain vuoden ikäinen Rafael, kuoli isänsä syliin. Laulussa tyttö ruokkii varpusta, joka on tytön enkeleitten maasta käymään tullut veli.
Vesa-Matti Loiri teki laulusta uudelleen suositun, mutta nyt Vesku on löytämässä voittajansa. Suvi Teräsniskan Varpusta on kuunneltu videopalvelu Youtubessa jo yli 1,9 miljoonaa kertaa.
![Kuva vuodelta 1955]()
Joulukirkkoon matkattiin Sääksmäellä vuonna 1955 reellä, aivan kuin Kello löi jo viisi -kappaleessa.
Kello löi jo viisi
Juhanin ja Liisin joulukirkkomatkasta kertova laulu vuodelta 1898 on kirjoitettu Helsingissä, vaikka sen kielikuvat kulkevat maalaismaisemassa.
Kirkkoon on vielä matkaa virstan eli reilun kilometrin verran, mutta karhuntaljan alla on niin lämmintä, että tällä kirkkotiellä aina olla vois.
Tekstin kirjoittaja, opettaja Immi Hellén, on tunnettu lastenrunoistaan ja -lauluistaan. Hänen kynästään ovat lähtöisin muun muassa Maan korvessa kulkevi lapsosen tie ja Pieni nokipoika.
Rajattoman Joululaulu
Kuukausi ennen joulua lauluyhtye Rajattomalla alkaa vuoden kiireisin aika. Yhtye alkoi tehdä joulukiertueita vuonna 2003, ja jo ensimmäisellä kiertueella esitettiin yhtyeen nokkamiehen Jussi Chydeniuksen Zacharias Topeliuksen runoon säveltämää Joululaulua.
Sävellys oli syntynyt alkuvuodesta Tukholmassa, jossa Jussi oleskeli stipendin turvin viikon verran.
Runo kertoo tarinan siitä, miten joulu tulee kylmää tietä pitkin lasten luo.
Joulukuusi hohtaa, tuttu valo tuo
sydämemme johtaa seimen lapsen luo.
Rajattoman joululevystä tuli tripla-platinaa myynyt menestys. Joululaulu on päätynyt myös Kauneimmat joululaulut -vihkoseen – miljoona ihmistä voi laulaa laulua tänäkin vuonna.
Sydämeeni joulun teen
Mikään ei ole vaikeampaa kuin tehdä jouluhitti. Joululauluja on painettu suomeksi arviolta 2 300 kappaletta, mutta silti vain 20–30 laulua pyörii suosituimpien joukossa. Markkinat ovat täynnä ja sesonki vain kerran vuodessa.
Täytyykin onnitella postuumisti Juicea, jonka joulua pilkkaava Sika-laulu kuullaan taatusti joka joulu.
Kun loppuu aatto ja alkaa yö
Ihminen on sitä mitä hän syö.
Sika, lalallallaa.
Mutta erityisesti kannattaa kehua Vexi Salmea ja Kassu Halosta, joiden Näin sydämeeni joulun teen on vuodesta 1988 lähtien kuulunut suosituimpiin joululauluihimme.
Laulu syntyi jouluhittien tapaan kesällä ja kovassa paineessa, kun Vesa-Matti Loirin joululevyltä puuttui kappale. Vexi palautti mieleensä kuvat joulusta ja kirjoitti tekstin. Kassu sävelsi, ja Vesku lauloi kerralla purkkiin:
On jouluyö, sen hiljaisuutta yksin kuuntelen
ja sanaton on sydämeni kieli
Vain tähdet öistä avaruutta pukee loistaen
ja ikuisuutta kaipaa avoin mieli.
![Kuva vuodelta 1958]()
Pelastusarmeijan soittajat musisoivat joulun 1958 alla.
1970-luku poikkeus
Vexi Salmi on tehnyt musiikkia jo seitsemällä vuosikymmenellä. Vain 1970-luku oli Vexin mukaan poikkeuksellinen.
Silloin ei levytetty joululauluja, sillä kaikki vanhat traditiot piti murtaa.
”Mutta 1980-luvun lopulla niin joululaulut kuin suuret häätkin rupesivat taas nousemaan. Molemmat haluttiin tehdä kirkossa ja komeasti”, Vexi Salmi sanoo.
Vielä 1960-luvulla kevyen musiikin laulajien oli turha pyrkiä pyhättöihin, mutta nyt kirkot ovat avautuneet rokkareiden ja punkkareiden areenoiksi. Ensimmäisenä kirkkojen ovet aukaisi komeaääninen Mauno Kuusisto hengellisine lauluineen, ja muut muusikot ovat saattaneet seurata perässä.
Parhaillaan Vexi Salmi todistaa joulumusiikkia esittävän sukupolven vaihtumista. Tapani Kansaa ja Katri Helenaa seuraavat nyt Suvi Teräsniska, hevilaulaja Jarkko Ahola ja lauluyhtye Rajaton.
Nightwish-yhtyeen esittämällä brittiläisellä joululaululla voi olla 2,5 miljoonaa katselukertaa Youtubessa, mutta suomalaisen joululaulun vieminen ulkomaille on edelleen vaikeaa. Sydämeeni joulun teen on käännetty saameksi ja viroksi ja viety pohjoismaihin, mutta siinä se sitten onkin.
Vexi Salmi tietää syyn.
Suomalainen joulu on erilainen kuin anglosaksisen maailman karnevalistinen ja ostoksiin keskittyvä joulu.
”Ei Amerikassa pidetä aamuvarhaista hevosajelua kohti kirkkoa joulun mielikuvana. Minulle se on kuitenkin ollut todellisuutta.”
Lähteet: Reijo Pajamo: Taas kaikki kauniit muistot – Joululaulujen taustat ja tarinat ja Joululaulujen kertomaa. Markus Similä: Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät.
Juttu on julkaistu Kotiliesi 23/2016 -lehdessä.
