Mitäpä jos tekisit tänä vuonna joululahjaksi herkullisia leivonnaisia? Valitse suosikkisi täyteläisistä tummista ja vivahteikkaista vaaleista herkkuleivonnaisista.

Panforte on sienalaisen keittiön makea herkku, joka on peräisin keskiajalta. Hedelmäkakkua muistuttava leivonnainen saa makua rapeista pähkinöistä, suklaasta sekä piparkakkumausteesta. Annospaloiksi leikatusta, kaakaojauheella hunnutetusta panfortesta saa soman lahjan.

Erilaiset suklaat kuuluvat erottamattomasti suomalaiseen jouluun. Itse tehdyt konvehdit ovatkin taatusti mieluisa lahja. Suklaakonvehdit saavat minttuista makua Pätkis-suklaasta ja niiden jujuna on kakkutikkarien tyyliin kakkupohjasta ja tuorejuustosta tehty täyte.

Herkkusuu tykästyy maukkaisiin suklaadonitseihin, joissa maistuu maapähkinä. Helposti valmistuvat donitsit kruunataan kiiltävällä kuorrutteella, joka tekee niistä vastustamattomia.

Ranskalainen macaron-leivos, saa täytteekseen valkosuklaalla maustetun kreemin. Valkosuklaamacaronit ovat ihanan makea suupala vaikkapa aterian päätteeksi tai kahvin kanssa.

Munkit eivät ole vain vappua varten. Kauniit lumihiutalemunkit saavat raikkaan sävyksen hillotusta inkivääristä, jota sekoitetaan taikinan joukkoon.

Hauskat, lumipalloa muistuttavat pikkuleivät ovat oiva lahja. Raikkaissa pikkuleivissä maistuu limetti. Pistaasipähkinät tuovat niihin oman hienostuneen säväyksensä.

Lisää ideoita joululeivontaan:

Joulupulla x 10
Lystikkäät joululeivonnaiset
Parhaat joululeivonnaiset kotiin ja lahjaksi
Ruoka.fi: Ihan itse leivoin – joulukakut helposta vaativaan

The post Tee pieniä herkkupaloja lahjaksi appeared first on Kotiliesi.fi.

The post Neulo Huurre-polvisukat appeared first on Kotiliesi.fi.

Pakko on ähkäistä ällistyksestä, kun näkee ensimmäisen kerran Petrus Kurpan leipomia kuviomuottipiparkakkuja. Ne ovat käsittämättömän pikkutarkkoja: Pietari Brahelta voi erottaa jopa viiksien ja kiharoiden muodon, Turun tuomiokirkosta kattopaneelitkin.

Nämä eivät olekaan mitään peruspirkon pyöräyttämiä tähtiä ja possuja, vaan itse teetetyillä puumuoteilla painettuja harvinaisuuksia. Sokerikuorrutteen sijaan niissä muotoja on tuotu esille vaikka santelipuun sävyllä.

Kuviopipareiden takana ei ole ammattileipuri, vaan intohimoinen harrastaja. Turkulainen Petrus Kurppa on ammatiltaan kokki, jonka sydän sykkii mausteisille pikkuleiville.

– Jo puusta kaiverrettuihin kauniisiin muotteihin itsessään liittyy lumovoimaa. Leipuri tekee niihin vielä omia taikojaan, hän kertoo.

Pietari Brahe on piparkakkuna niin juhlava kuin Suomen kenraalikuvernööri 1600-luvulla vain olla saattoi.

Leipurin kädet kuin sepän pihdit

Petrus innostui kuviomuottipiparkakuista neljä vuotta sitten. Hän on perehtynyt piparkakkuperinteeseen kirjojen ja matkojen avulla.

Hän kertoo, että keskiaikainen piparkakku oli jotain aivan muuta, kuin nykyinen jouluherkkumme. – Piparkakuissa oli nimensä mukaisesti paljon pippuria. Varsinkin munkit lisäsivät sitä myymiinsä pikkuleipiin reilusti, jotta saisivat samalla kaupaksi myös runsaasti viiniä ja olutta.

Petrus on käynyt usealla opintomatkalla Keski‐Euroopassa. Tšekissä hän vieraili Hannu ja Kerttu ‐aiheisessa museossa, joka on tietenkin ”piparkakkutalo” metsässä. Museon leipuri opetti Petrusta leipomisen kielellä, sillä yhteistä puhekieltä miehillä ei ollut. Petruksesta oli hienoa, vaikkakin tuskallista, jo päästä puristamaan mestarin kättä.

– Kätellessä tunnistaa piparkakkuleipurin, kun ote on kuin sepän pihdit. Vuosien leipominen vahvistaa ja kovettaa kädet.

Petrus uskoo, että hyväksi leipuriksi ei voi tulla ennen kuin oma mieli on asettunut.

– Pitää ymmärtää, kuinka pienet asiat voivat vaikuttaa lopputulokseen: erilainen jauho tai hunaja voivat käyttäytyä aivan eri tavalla. Ja pitää olla oikea mielentila, jotta malttaa keskittyä.

Kiire ei muutenkaan sovi leipurille, sillä kuviomuottipiparin valmistus kestää useita päiviä.

– Taikina syntyy nopeasti, mutta sen annetaan kehittyä huoneenlämmössä pari päivää. Sen jälkeen se leivotaan muotilla ja valmiin kuvion annetaan taas kuivahtaa joitakin päiviä ennen paistamista.

Kuviopipareihin saa kauniita kontrasteja, jos niitä voitelee paistamisen aikana vaikka maidolla, kananmunanvalkuaisella tai elintarvikevärillä. Voitelu sopii vain koviin pipareihin. Perinteisten pipareiden pehmeä pinta imee voiteluaineen.

Kandeeratut hedelmät tuovat makua pehmeisiin piparkakkuihin. Keskellä kova ja säilyvä piparkakku Piispa Henrikistä ja Lallista.

Kauneimmat kuivia ja kovia

Hienoimmat kuviomuottipiparkakut valmistetaan taikinasta, johon tulee vain hunajaa, jauhoja ja mausteita. Kuivahko taikina toistaa muotin pienimmätkin yksityiskohdat, kun taas perinteinen pehmeä piparitaikina kadottaa ne paisuessaan.

Tuloksena on vuosikausia säilyvä, kivikova piparkakku. Jotta tällaisen saaja ei halkaisisi hampaitaan, Petrus antaa ohjeet mukana.

– Nämä on tarkoitettu ensisijaisesti koristeiksi. Jos ja kun ne haluaa syödä, tulee tehdä kuten jo ennen muinoin, eli pehmentää piparia ennen haukkaamista vaikka kahvissa tai viinissä.

Entä millainen voisi olla nykyajan Turun piparkakku? Petrus miettii, miltä Turku maistuisi. Siinä voisi olla lähiseudun makuja: hunajaa ja kauraa.

– Mausteena voisi olla kuminaa, sillä jo Kustaa Vaasa oli suuri kuminakaramellien ystävä.

Petruksesta olisi paras tehdä piparkakuista pehmeitä ja yksinkertaisen muotoisia. Tällaisia olisi helppo valmistaa vaikka 200 juhlavieraalle.

Tämä kaunis piparkakku esittää Turun vanhaa raatihuonetta, joka paloi vuonna 1827. Historia tulee tutuksi pipari kerrallaan.

Pure nahkahousua

Historiasta Petrus on ollut aina kiinnostunut. Jo lapsena isä raahasi poikaa kirkkoihin ja museoihin, nyt tämä lähtee seuraksi ihan omasta halustaan.

Erityisesti mies on perehtynyt kotikaupunkinsa historiaan. Hän on teettänyt muotteja Turun linnasta ja raatihuoneesta sekä Katariina Jagellonicasta ja Juhana Herttuasta. Näitä Petrus on esitellyt Turun Ritaripäivillä ja Keskiaikapäivillä.

– Muuallakin piparkakkujen aiheet liittyvät paikallisiin tarinoihin, ihmisiin tai rakennuksiin.

Tietysti fiksu leipuri tekee juuri niitä aiheita, jotka asiakkaita kiinnostavat. Toiset pitävät kissoista, rakastuneet sydämistä.

– Oktoberfestillä näin perinteisten nahkahousujen, lederhosenin, muotoisia pipareita.

Petrus on teettänyt itselleen myös Kalevala-aiheisia muotteja taiteilija Joseph Alasen Kalevalakuvien mukaan. Ne olivat – valmiiden pipareiden kera – esillä Frankfurtin kirjamessuilla.

Tällä hetkellä Petruksella on yli 100 muottia. Niiden hintaa hän ei halua kertoa. Hän tietää, että monien mielestä ne ovat liian kalliita – siitä huolimatta että muotit ovat pikkutarkkaa käsityötä.

Samasta syystä Petrus ei myöskään myy leipomuksiaan. Muotin teettämisen ja päiväkausien valmistuksen takia hinta nousisi liian korkeaksi.

Joskus hän on antanut piparkakun lahjaksi. Niistä vastalahjoina hänelle on annettu perinteisiä käsitöitä ja myös uusia kontakteja matkoja varten.

Mieluiten Petrus näkisi muottinsa käytössä, ei kotona kaapissa tai edes museon vitriinissä.

– Keski-Euroopassa on työpajoja, joissa pienestä maksusta pääsee ohjatusti leipomaan kuviomuoteilla. Työpaja olisi upeaa saada myös Turkuun.

Taustalla Petruksella on suurempi tarkoitus.

– Että saisimme nostettua Turun oikeaksi piparkakkupääkaupungiksi!

Pöllöaihe on otettu Turussa sijaitsevasta Porthanin patsaasta, joka täytti juuri 150 vuotta. Minervan pöllö on viisauden tunnus ja filosofian vertauskuva.

The post Petrus Kurppa: piparimies Turusta appeared first on Kotiliesi.fi.

Origamityyliset paperitähdet voi kiinnittää valmiiseen havukranssiin ohuella langalla tai kuumaliimalla. Lisäksi tarvitset kaunista koristenauhaa ja upea kranssi on valmis.

Lisää kranssiohjeita:
Puolukanvarpukranssi
Kranssi risuista
Askartele joulukranssi metsän antimista
Simpukkakranssi
Askartele ovikranssi
Tee näin pohjakranssi

The post Koristele kranssi paperitähdillä appeared first on Kotiliesi.fi.

The post Neulo Palmikko-tyynynpäälliset appeared first on Kotiliesi.fi.

Joulukinkun tarpeen arvioi helposti väärin. Kotilieden kätevällä kinkkulaskurilla lasket vaivatta, millainen kinkku sopii omaan joulupöytääsi. Jos lihaa jää siitä huolimatta yli, voi lopuista loihtia monenlaisia arkiruokia.

Joulukinkun koko riippuu syöjistä

Mieti, kuinka monella aterialla haluat kinkkua tai kalkkunaa nauttia. Laske myös syöjien määrä ja syötä tiedot laskuriin. Kypsän tuotteen mehevyysaste vaikuttaa varattavaan määrään.

Kovin tarkkoja annosmääriä on vaikea antaa, sillä kinkun tai kalkkunan menekkiin vaikuttaa syöjien ikä, sukupuoli ja se, mitä lisukkeita aterialla tarjotaan.

Ylijäänyt kinkku hyötykäyttöön

Ylijääneestä kinkusta tai kalkkunasta saa monia erilaisia ruokia. Lihan voi myös pakastaa sopivina annoksina.

Kokeile valmistaa jämäksi jääneestä kinkusta tai kalkkunasta vaikkapa näitä:

• Lisää pyttipannun tai kiusauksen joukkoon.
• Ripottele pitsan tai lämpimien voileipien päälle.
• Täytä suolaiset piirakat, pasteijat tai sarvet.
• Valmista täyttävä munakas.
• Muokkaa kinkusta kastike perunoille tai pastalle.
• Tee kalkkunasta currykastike tai hedelmäinen kastike riisin kera.

The post Kuinka suuri joulukinkku? Laske Kotilieden kinkkulaskurilla! appeared first on Kotiliesi.fi.

Jos haluat joulutähden kotisi koristeeksi tai lahjaviemiseksi, muista nämä hoitovinkit.

Kun hankit joulutähden, valitse terve, vahvan näköinen kasvi, jonka lehdet ovat tummanvihreät ja jämäkät.

Riippuvat lehdet ja litimäräksi kasteltu tai rutikuiva ruukkumulta ovat aina hälytysmerkki: jätä sellaiset kasvit ostamatta. Joulutähden ylälehtien keskellä olevat pienet keltaiset kukkapompulat kertovat tähden tuoreudesta.

Joulutähti ei pidä viileästä ja vedosta. Valitse siis myyntipisteestä sellainen kasvi, joka ei ole ollut aivan ulko-oven vieressä. Kylmettynyt joulutähti pudottaa lehtensä muutamassa päivässä.

Asiantunteva kukkamyyjä osaa pakata joulutähden sään mukaan oikein. Älä milloinkaan kuljeta esimerkiksi marketista hankittua joulutähteä ulkona ilman pakkausta! Muutaman metrin matka alle kymmenessä asteessa voi olla tuhoisa, pakkassäästä puhumattakaan.

Älä kastele liikaa

Joulutähti ei pidä kuivasta, mutta se on suorastaan allerginen liian märälle ruukkumullalle. Jos kasvualusta on aivan litimärkä, juuret mätänevät, lehdet kellastuvat ja putoavat – ja pahimmassa tapauksessa koko joulutähti kuolee.

Liian kuivana pidetty joulutähti pudottelee myös lehtiään, mutta toipuu hyvin kasteltuna.

Joulutähti on kohtuullisen kastelun kasvi. Kädenlämpöinen vesi on sille parasta.

Kukinnan aikana sitä ei tarvitse lannoittaa, mutta jos joulutähteä pidetään joulun jälkeen viherkasvina, sitä voi talviaikaan kastella kerran kuukaudessa lannoitevedellä. Kesäaikaan joulutähteä kastellaan miedolla lannoitevedellä joka kastelukerralla.

Joulutähti viihtyy parhaiten huoneenlämmössä. Pidä joulutähti poissa vedosta.

Kukittaminen haastavaa

Joulutähdet heitetään usein pois, kun niiden loistavan väriset ylälehdet ovat karisseet. Joulutähdet ovat kuitenkin monivuotisia, ja ainakin teoriassa ne voi saada kukkimaan uudelleen.

Käytännössä joulutähden kukittaminen kotioloissa on aikaa vievää puuhaa, eikä se aina edes onnistu.

Lähde: Kauppapuutarhaliitto ry

The post Joulutähden hoito-ohjeet appeared first on Kotiliesi.fi.

Hyasintti on yksi joulun suosituimmista kukista, eikä ihme: edullinen ja helppohoitoinen hyasintti kukkii upeasti ja levittää ympärilleen hurmaavaa, perinteistä joulun tuoksua.

Harva tyytyykään vain yhteen hyasinttiin, vaan usein niitä tuodaan kotiin useampi kerrallaan. Hyasintti on myös helppo ja toivottu joulunajan tuliaislahja.

Hyasintit ovat koristaneet suomalaisia joulukoteja 1900-luvun alusta alkaen. Tarinan mukaan ensimmäinen kukkiva, vaaleanpunainen hyasintti nähtiin kukkakaupan ikkunassa Helsingissä jouluna 1879.

Vaaleanpunainen on edelleen hyasintin väreistä suosituin, mutta etenkin viime vuosina valkoisen hyasintin suosio on kasvanut. Lisäksi hyasintteja on olemassa violetteina, sinisinä, vaaleankeltaisina ja punaisina.

Nykyään hyasintti on myös melko yleinen leikkokukka joulunajan kukka-asetelmissa ja -kimpuissa.

Hyasintin hoito

Hyasintti on helppo joulukukka, jonka hoidosta selviää kokemattomampikin viherpeukalo.

Hyasintti ei hätkähdä viileyttä, joten kevyt kääre riittää suojaamaan sitä kotimatkalla. Kodin lämmössä tuoksuva kukka aukeaa itsekseen muutamassa päivässä. Kukinnasta saa iloita pidempään, jos hyasintin siirtää yöksi viileään.

Hyasintti viihtyy mainiosti myös hiukan pimeämmissä paikoissa, toisin kuin vaikkapa joulutähti. Etenkin valkoiset hyasintit sopivat tuomaan vaaleaa valoa kodin hämäriin nurkkauksiin.

Tyypillisin virhe hyasintin hoidossa on kukan liiallinen kastelu, jolloin kukan varsi kasvaa turhan pitkäksi ja saattaa napsahtaa poikki. Kastele hyasinttia siis varovasti!

Pitkäksi venähtänyttä varttakaan ei kannata säikähtää, sillä sen voi tukea tikulla tai kepillä, jonka voi huoletta työntää sipulista läpi. Pitkävartiset hyasintit voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi, joka onkin nyt varsin trendikästä. Kukat kannattaa leikata mahdollisimman läheltä sipuleita ja asetella niukkaan, kylmään veteen.

Hyasinttia kannattaa kokeilla myös ulkoistutuksissa. Kukka jäätyy kauniiksi pakkassäällä, ja sen väri muuttuu vain hieman. Huurteinen hyasintti sopii yhteen niin havujen, kanervien kuin ulkovalojenkin kanssa. Kun hyasintit sujauttaa jouluasetelmiin omissa viljelyruukuissaan, on ne helppo napata pois suojasään saapuessa.

Lue lisää joulukukista:
Joulutähti luo tunnelmaa
Tunnetko joulukukat?
Valkoisen joulukukan suosio kasvaa
Jouluiset kukka-asetelmat koristavat kodin

Lähteet: Kauppapuutarhaliitto ja Kauniisti kotimainen
Kuvat: Pekka Holmström, Suvi Laine, Norman Ojanen ja Tommi Tuomi

The post Hyasintti tuo joulun tuoksua kotiin appeared first on Kotiliesi.fi.

Jouluna on lupa nautiskella herkuista hyvällä omalla tunnolla. Suklaan ystävä valmistaakin jouluksi täyteläisiä suklaaleivonnaisia, joita nautitaan kiireettömästi perheen kanssa.

Suklaa sujahtaa jouluna pieniin, herkullisiin suupaloihin, kuten erilaisiin kekseihin. Suklaasuupalat ovat somia pikkuleipiä, joiden pehmeä täyte syntyy tummasta suklaasta ja maapähkinävoista.

Makeaa pelkäämätön tekee jouluksi suklaa-kaurakeksejä, joissa maistuu myös kinuski. Nämä rapeat leivonnaiset kruunataan Daim-rakeista, maitosuklaasta ja kinuskista sekoitetulla kuorrutteella.

Etkö tykkää tavallisista piparkakuista? Kokeile suklaa-juustokakkupipareita, joissa kaksi herkkua yhdistyy yhdeksi. Maukkaat keksit pyöritellään ennen paistamista digestive-keksimuruissa.

Voit leipoa suklaisia herkkuja näppärästi myös ilman uunia. Mehevä suklaapiirakka syntyy juustotortun tapaan. Keksinmuruista valmistetun pohjan päälle levitetään maapähkinävoilla maustettu suklaatuorejuustoseos ja annetaan piirakan kovettua jääkaapissa yön yli.

Ilman uunia syntyy myös appelsiini-valkosuklaakakku. Makean hedelmäisen kakun voi joko hyydyttää jääkaapissa tai pakastaa ihaniksi jäädykeleivoksiksi. Kakun viimeistelee omatekoinen mantelipraliini.

Suklainen juustokakku tehdään hieman eri tyyliin kuin appelsiini-valkosuklaakakku, sillä tämä kakku valmistetaan uunissa kypsentämällä. Kypsä kakku kuorrutetaan tummasta suklaasta tehdyllä kuorrutteella.

Täyteläistä suklaakakkua tehdessä ei säästellä voita eikä tummaa suklaata. Tämä kakku hurmaa taatusti jokaisen suklaan ystävän. Suklaista kakkua ei kannata paistaa liian kypsäksi, vaan jättää keskeltä hieman kosteaksi, jolloin lopputulos on mehevämpi. Kakun seuraan sopivat niin marjat ja hedelmät kuin vaniljajäätelökin.

Lisää joululeivonnaisia:

Pähkinä kuuluu joulun leivonnaisiin
Ihastu leipurin joulukalenteriin!
Tee jouluksi herkullisia raakaleivonnaisia
Ruoka.fi: Jouluhalko ja muut joulun jälkiruokakakut

The post Suklaan ystävän joululeivonnaiset appeared first on Kotiliesi.fi.

Joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka ovat suosituimmat joulukukat, mutta tunnelmaa tuovat myös muut kukat, kuten atsalea, jouluruusu, tulilatva, hortensia ja kielo. Joulukukkien hoito on helppoa: säännöllinen kastelu riittää, lannoituksesta ei tarvitse huolehtia.

Joulutähti

Joulutähden kukinta kestää pitkään ja oikein hoidettuna joulutähdestä on iloa pitkälle kevääseen. Hyvä joulutähti on matala ja tuuhea. Kotona joulutähti kannattaa sijoittaa valoisaan ja lämpimään paikkaan. Varo kastelemasta joulutähteä liikaa. Mullan pinta saa hieman kuivahtaa kastelujen välillä.

Hyasintti

Hyasintti olisi hyvä ostaa mahdollisimman nuppuisena. Umpinuppuinen hyasintti aukeaa täyteen kukkaan noin viikossa, ja kukinta kestää useita päiviä. Hyasinttia kannattaa kastella varovasti, jotta sen varsi ei veny liian pitkäksi. Hyasintti kukkii pidempään, jos se siirretään yöksi viileään paikkaan.

Ritarinkukka

Ritarinkukasta käytetään usein amaryllis-nimeä, vaikka kyseessä on kaksi eri kasvia. Ritarinkukasta on iloa pidemmäksi aikaa, kun kasvin ostaa nuppuisena. Ritarinkukan hoito on helppoa. Kukinnan aikana riittää tasaisen niukka kastelu huoneenlämpöisellä vedellä.
maljakkoon.

Atsalea

Atsalea nauttii reilusta kastelusta. Helpointa on upottaa ruukku parin päivän välein muutamaksi minuutiksi veteen. Atsalea viihtyy ja kukkii kauemmin viileässä. Ilmankosteus parantaa kasvin kestävyyttä, joten atsaleaa kannattaa suihkutella vedellä silloin tällöin.

Jouluruusu

Elegantti jouluruusu on tuoreimpia joulukukkiamme. Se viihtyy viileässä ja pitää säännöllisestä kastelusta. Jouluruusun voi Etelä-Suomessa istuttaa keväällä kukkapenkkiin, jossa se saattaa menestyä perennana.

Tulilatva

Tulilatvasta on tullut suosittu joulunajan ruukkukukka. Oranssit, valkoiset ja joulunpunaiset lajikkeet sopivat hienosti joulun väreihin. Paksut ja kiiltävät lehdet haihduttavat vain vähän vettä, joten tulilatvan kastelun voi unohtaa useiksi päiviksi. Kasteluun riittää pieni loraus vettä.

Hortensia

Pallomainen kukinto ja näyttävät värit tekevät hortensiasta mainion joulukukan. Ruukku- ja leikkokukkana saatavilla oleva hortensia kukkii sinisenä, lilana, vaaleanpunaisena, punaisena, valkoisena tai kaksivärisenä. Kasvi menestyy sisällä, mutta viihtyy paremmin viileämmässä.

Kielo

Kansalliskukkamme kielo oli varsin suosittu joulukukka 1800-luvun loppupuolella. Jalokielo viihtyy tasaisen kosteassa ja viileässä. Kukan varret voi myös leikata maljakkoon leikkokukiksi. Kielo on syytä pitää poissa lasten ja lemmikkien ulottuvilta, sillä se on myrkyllinen.

Lue lisää joulukukista:
Joulukukkien hoito
Amarylliksen hoito ja kasvatus
Joulutähden hoito-ohjeet
Jouluiset kukka-asetelmat koristavat kodin

Kuvat: Kristiina Kurronen, Suvi Laine, Jorma Marstio, Mirva Kakko ja Norman Ojanen
Lähde: www.kauniistikotimainen.fi

The post Tunnetko joulukukat? appeared first on Kotiliesi.fi.

Perinteiset laatikot maistuvat suomalaisissa joulupöydissä vuodesta toiseen. Eikä laatikoiden suosio ole ihme, ovathan ne pehmeänmakuisia ja kotimaisista sesongin raaka-aineista valmistettuja.

Hämäläistä alkuperää oleva imelletty perunalaatikko maistuu lähes kaikille. Perinteiseen tapaan imeltäminen vaatii kuitenkin aikaa sekä 50-75 asteen lämpötilan, jotta perunan tärkkelys pilkkoutuisi sokeriksi. Monet makeuttavatkin perunalaatikkonsa ajan säästämiseksi siirapilla. Perunalaatikkoa tehdessä kannattaa kiinnittää myös erityistä huomiota perunalajikkeeseen, sillä varsinkin perinteinen imellytys vaatii hyvin jauhoisen lajikkeen.

Perinteisten makujen joukkoon mahtuu nykyään myös hieman uudempi tuttavuus, bataattilaatikko. Monissa kodeissa bataatti hiipi ensin perunalaatikon joukkoon makeutta tuomaan, mutta myöhemmin monet ovat siirtyneet valmistamaan kokonaisen laatikon bataatista. Mehevä bataatti-juureslaatikko sopii loistavasti joulupöytään.

Lähes jokaisella on oma suosikkinsa joulun laatikoista. Yksi jyrkimmin mielipiteitä jakavista laatikoista lienee lanttulaatikko, jota tunnutaan joko rakastavan tai vihaavan. Peruna- ja porkkanalaatikkoa voimakkaamman makuinen lanttulaatikko on kuitenkin joulupöydän herkuista niitä perinteisimpiä, sillä sitä syötiin jo keskiajalla.

Porkkanalaatikko löysi tiensä suomalaisiin joulupöytiin 1800-luvulla. Riisistä ja soseutetusta porkkanasta valmistettu laatikko maustetaan tavallisesti valkopippurilla ja muskottipähkinällä. Mieto laatikko on helposti lähestyttävä vaikka perheen pienimmille.

Monissa perheissä myös maksalaatikko kuuluu jouluun, vaikka toiset eivät edes miellä sitä jouluruoaksi. Kaupan valmiit maksalaatikot ovat useissa kodeissa arkiruokaa. Itse tehty maksalaatikko on kuitenkin ehdottomasti ansainnut paikkansa joulupöydässä.

Lisää jouluruokaideoita:

Jouluruokaa perinteisillä ja uusilla mauilla
Vaihtelua jouluruokiin
Jouluruokia perinteiseen joulupöytään
Ruoka.fi: Jouluaaton menu

Lähteet: Suomalainen joulu – Suomalaisen työn liitto, Wikipedia, Helsingin Sanomat

The post Joulupöydän perinteiset laatikot appeared first on Kotiliesi.fi.

Malli sopii mainiosti niin miehille kuin naisillekin, ja sen ompeleminen on helppoa. Tässä materiaaliksi on valittu teflon­käsitelty kangas, joka hylkii likaa. Essun ilme muuttuu astetta ren­nommaksi, jos kankaaksi valitsee esimerkiksi tukevan pellavan tai denimin.

Tarvikkeet:

• Kangasta 90 cm, leveys 140 cm

• H-­mallin henkselit (esimerkiksi www.olkain.fi)

Tee näin:

Leikkaa kankaasta kaavakuvan mu­kainen pala. Jätä kaikkiin reunoihin noin 2,5 cm saumanvarat. Päärmää kaikki reunat. Lyhennä henkselit essuun sopiviksi. Sopivat henkselit ovat säädettävissä noin 45–65 cm pituisiksi. Leikkaa tasku 42 x 25 cm, jätä noin 1 cm saumavarat. Halutes­sasi voit ommella taskun yläreunaan koristenauhan. Leikkaa ylimääräi­sistä henkselinauhoista 12 cm pala. Taita se kaksinkerroin. Käännä ja silitä taskun saumanvarat nurjalle ja ompele tasku essuun kiinni. Kiinnitä samalla henkselistä tehty lenkkitas­ kun sivulle, noin 3 cm yläreunasta. Tähän lenkkiin voi pujottaa vaik­kapa työkaluja tai keittiövälineitä.

Kokeile myös näitä: 

Ompele puutarhurin kätevä essu
Ompele kietaisuhame lakanasta
Ompele adventtikalenteri-essu

The post Ompele lihakauppiaan essu appeared first on Kotiliesi.fi.

Maissista koverretut, oljesta tehdyt, kipsiin valetut, muoviset, puusta veistetyt. Eri puolilta maailmaa tuotuja seimihahmoja suomalaisissa kodeissa. Pian on taas aika, jolloin seimet kaivetaan esiin kellareiden pahvilaatikoista ja asetetaan paikoilleen. Ehkä haetaan ulkoa havuja tallin katolle tai leikataan olkia lattialle.

Seimen alkukoti on katolisessa maailmassa, Etelä-Euroopassa.

Yleensä seimessä makaa Jeesus-lapsi, ympärillään Maria ja Joosef sekä paimenia, tallin eläimiä ja Itämaan tietäjiä. Jeesuksen syntymää ja tallin tapahtumia alettiin kuvata jouluseimissä 1200-luvulla.

– Italiassa ja Ranskassa on vahva, pikkuhiljaa syntynyt kansallinen seimiperinne. Raamatun tapahtumista alettiin tehdä kuvia ja mysteerinäytelmiä keskiajalla, kertoo teologi Juha Luodeslampi.

Fransiskus Assisilainen järjesti vuonna 1223 Italian Grecciossa seiminäytelmän, jota katsomaan kutsuttiin kaikki kyläläiset. Pian joulun tapahtumia alettiin kuvata käsityön keinoin, ikään kuin pienoismalleina.

Uskonpuhdistus hidasti seimikulttuurin kehitystä Suomessa, mutta 1800-luvun loppupuolelta lähtien seimet ovat tulleet tutuiksi täälläkin. Viime vuosina seimiharrastus on vahvistunut Suomessa.

Jouluseimiä on meillä esillä paitsi kirkoissa ja seurakuntien tiloissa, myös kouluissa, muissa julkisissa tiloissa ja näyteikkunoissa. Helsingin Aleksanterinkadun varrelle kootaan joka vuosi jouluseimien näyttely.

Tämän seimijutun kuvat ovat viime jouluna Helsingin Tuomiokirkon kryptassa järjestetystä italialaisen seimitaiteen ja -perinteen näyttelystä Ja tapahtui niinä päivinä… Pääjärjestäjä oli Italian kulttuuri-instituutti.

Seimikuvaelma Portico D ́Ottaviassa on Alberto Finizion käsialaa vuodelta 2000. Se sijoittuu ”kadonneeseen Roomaan.”

Jouluevankeliumin näyttämö

Tärkeintä seimessä on tarina, joka löytyy joulu- evankeliumista.

– Seimen hahmot tulevat eläviksi, kun muistelee jouluevankeliumia tai lukee sen uudelleen seimeä katsoessa, sanoo Luodeslampi.

Useimmiten seimessä kuvataan koko Pyhä perhe, mutta ainoa ”pakollinen” hahmo on Jeesus-lapsi. – Esimerkiksi napolilaisissa seimirakennelmissa voi olla kokonainen kylä arkiaskareineen. Napolilaiset seimet ovat suuria ja hyvin runsaita, niissä on paljon väkeä ja tavaraa. Vilinän keskeltä löytyy myös Jeesus.
Napolilainen seimi korostaa sitä, että Jeesus syntyi arjen keskelle.

– Symbolisesti kaikki hahmot ovat tärkeitä, kukaan ei ole mukana sattumalta; joukossa voi olla esimerkiksi nukkuja, joka ei herää. Voi miettiä, mitä se kertoo meistä ihmisistä. Seimissä on toki usein erilaisia teologisia painotuksia.

– Seimen viehätys on juuri siinä, että se on aina vähän erilainen. On jännittävää, miten monella eri tavalla joulun tarinan voi kertoa.

Seimen voi myös tehdä itse. Seurakuntaopistot järjestävät vuosittain seimikursseja ja ohjeita löytyy kirjoistakin. Materiaalina voi käyttää lähes mitä vain: puuta, paperia, keramiikkaa, lasia, lankaa, kangasta, metallia tai muovia. Roomassa on ollut esillä seimiä, jotka on valmistettu roskapusseista tai makaronista.

Seimen valmistaminen itse tuo mukaan uuden ulottuvuuden.

– Näin joulun kertomus tulee konkreettiseksi sekä sen rakentajalle että sen katsojalle.

Seimi on esineenä pieni ja käytännöllinen, helposti hankittavissa. Monet tuovat ulkomailta pieniä seimiasetelmia tai hahmoja matkamuistoina.

– Niitä tuodaan paljon Italiasta, Ranskasta ja Latinalaisesta Amerikasta. Eniten valikoimaa löytyy ulkomaisista nettikaupoista.

Helsingin Tuomiokirkko-seurakunnan pyhäkoululaisten tekemä seimi, materiaaleina muun muassa kävyt ja pahvi.

Seimi syntyy aina uudelleen

Mitä aikaa seimi kuvaa, valmistusajankohtaa vai Jeesuksen syntymän aikaa?

– Aika on seimien kohdalla vaikea kysymys. Osa seimistä, kuten napolilaiset 1800-luvun seimet, on tehty romanttiseen, myyttiseen aikaan. Usein seimessä kuvataan minimalistisesti Raamatun kertomusten maisemaa.

– Jollakin tasolla seimi on sidottu aikaan ja paikkaan, mutta kyse ei ole välttämättä tästä ajasta. Seimillä on vahva oma tyyli. Perinne ei ole lukittu, seimi syntyy joka joulu paikallisesti uudelleen.

Eri maanosissa tehdyt seimet ovat hyvin erinäköisiä. Meksikolainen tai etiopialainen seimi kuvaa oman maanosansa ihmisiä ja ympäristöä, ja se valmistetaan paikallisesta materiaalista.

Kiehtovaa onkin juuri se, että uutta ammennettavaa löytyy aina.

– Seimissä on vahva globaali näkökulma. Lähtökohtana on Jeesus-lapsi, mutta ympärillä voi olla koko maailma, koko elämä. Esimerkiksi katalonialaiseen seimiperinteeseen kuuluu olennaisesti kakkaava hahmo, Luodeslampi sanoo.

Hänen mielestään mikään ei estä tekemästä seimeä suomalaisesta elämänmenosta tänään.

– Suomessa keskitytään usein minimiin, koska meidän ajatuksemme raamatullisuudesta on sellainen.

Maailmalla on nähty myös mekaanisia seimiä, joissa on liikkuvia osia. Joissakin kulttuureissa elää vahvasti uskonnollinen kitsch; vaikkapa värivaloissa välkkyvä risti on ihan mahdollinen. Luodeslampi suhtautuu niihin suvaitsevasti.

– Joku on tehnyt ne esineet tosissaan ja niillä on oma paikkansa.

Alfonso Pisacanen seimikuvaelma Salernosta (2003). Terrakotasta valmistettu seimi on tyyliltään kansanomainen.

Seimi sopii Suomeen

Seimi sopii hyvin suomalaiseen mielenmaisemaan. – Sen kautta voi osallistua hengellisyyteen sosiaalisesti hyväksytyllä tavalla. Mehän emme usein halua puhua julkisesti eksistentiaalisista kysymyksistä. Emme ole kauhean räiskyviä, vaan hiljaisen tyytyväisiä, Juha Luodeslampi sanoo.
– Meillä ei ole uskonnollisia karnevaaleja, mutta seimet ovat konkreettinen ja mukava tapa tuoda joulun sanomaa esiin. Kodin omaan seimeen voi vuosien mittaan rakentaa elämänkaaren eri kerrostumia.

Olennaista seimien katsomisessa on Luodeslammen mielestä ilo ja ihmettely.

– Meissä aikuisissakin on sisällä pieni lapsi, ja seimen äärellä se pääsee esille. Kaikki sukupolvet voivat pysähtyä yhdessä ihmettelemään sitä. Seimi on positiivinen, hyvällä tavalla kepeä juttu.

Sen avulla on helpompi käsitellä uskonnollisia kysymyksiä, koska tapahtumat nähdään ja koetaan itse.
– Seimien mukana kulkee hymyä ja sallivuutta.

Toivon, että seimet tukisivat ihmisissä olevaa iloa.

Lue lisää seimien historiasta: Liisa Väisänen & Juha Luodeslampi: Jouluseimen tarina (LK-Kirjat).

Lue myös nämä:

 

Nukkekoti valmistautuu jouluun
Petrus Kurppa – piparimies Turusta
Jouluperinteet – millainen on miesten toivejoulu?

The post Seimi kuuluu jouluun appeared first on Kotiliesi.fi.

Kirpakat ja kauniin punaiset puolukat ja karpalot sopivat erinomaisesti joulun leivonnaisiin. Hapokkuutensa ansiosta marjat sopivat piristämään ja tasapainottamaan monia makeita leivonnaisia. Poimi reseptit hurmaaviin joululeivonnaisiin!

Karpalot tuovat taatelikakkuun pientä kirpeyttä. Mehevä kakku maustetaan kahvilla ja tummalla suklaalla. Taatelikakku sopii hyvin vaikkapa lahjaksi, sillä se säilyy hyvin.

Kirpakka karpalokakku maistuu tukevan jouluaterian jälkiruokana. Keveässä kakussa on yksinkertainen sokerikakkupohja. Täyte tehdään muun muassa karpalososeesta, maustetusta rahkasta sekä jogurtista. Kakku koristellaan tomusokerissa pyöritetyillä karpaloilla. Voit tarjoilla kakun myös leivospaloiksi leikattuna.

Kääretorttu saa raikkaan säväyksen, kun täytteeksi levitetään pehmeää voikreemiä ja puolukoita. Piparkakkumausteella tehostettu kääretorttupohja tekee herkusta erityisen hyvin jouluisiin kahvihetkiin sopivan.

Puolukka maustaa myös suussasulavan moussekakun. Kirpeän puolukan parina kakussa on makea kinuski ja Daim-rakeet antavat lisärousketta keksipohjaan.

Marjat sopivat loistavasti myös erilaisiin kekseihin. Karpaloiset kaurakakut ovat kuin pehmeitä kaurakeksejä, jotka maustetaan vaniljasokerilla ja siirapilla. Kuivatut karpalot ovat ihanan makeita sattumia.

Saksasta kotoisin olevat joulupullat, stollenit saavat täytteekseen karpaloita ja suklaata. Juureen leivottava taikina maustetaan runsain mauin: appelsiininkuorella, rommilla ja pähkinöillä.

Juhlava karpalo-mantelikranssi on näyttävyydestään huolimatta helppo valmistaa. Valmiista lehtitaikinasta rullattava kranssi täytetään karpalohillolla sekä mantelimassakreemillä.

Lisää ideoita joululeivontaan:

Lystikkäät joululeivonnaiset
Suklaan ystävän joululeivonnaiset
Maidoton karpalokakku ja muita maidottomia joululeivonnaisia
Pähkinä kuuluu joulun leivonnaisiin
Ruoka.fi: Joululeivonnaiset uusin kujein: karpalo-pataleipää, blondipipareita ja muita herkkuja

The post Karpalo ja puolukka maustavat joulun leivonnaiset appeared first on Kotiliesi.fi.

Askarteletko jouluksi koristeita tai keksitkö kivoja kattausideoita joulupöytään? Tai teetkö jouluksi kauniita käsitöitä? Esittele jouluideasi kuvagalleriassamme ja voit voittaa kirjapalkinnon.

Arvomme kaikkien kuvan galleriaan ladanneiden kesken kolme kappaletta Taiteile paperista tähtiä, aurinkoja ja lumihiutaleita -kirjoja (Moreeni). Arvonnat suoritetaan joulukuun aikana.

Toimi näin: Ota kuva joulukäsityöstä- tai askartelusta. Lataa kuva galleriaan.

Ideoita ja vinkkejä joulukoristeiden tekemiseen, kattaukseen, joululahjoihin ja jouluruokiin löydät kotiliesi.fi:n jouluosiosta! Muistathan myös joululehtemme!

The post Lataa kuva joulugalleriaan ja voita! appeared first on Kotiliesi.fi.

Suomenruotsalaisten joulunodotus on perinteisesti alkanut Lucian päivästä 13. joulukuuta. Vuosittain Lucia kruunataan kynttiläkranssilla joulun valon tuojaksi muun muassa Helsingin Tuomiokirkossa. Vastakruunattuna Lucia kiertää kaupungilla kulkueena tonttuineen ja hevosajureineen.

Kadunvarsilla kulkuetta seurannut yleisö siirtyy juhlan jälkeen lähikahviloihin ja koteihin jatkamaan Lucian päivän viettoa. Joulun alla Lucia käy laulamassa vanhuksille ja lapsille sairaaloissa ja päiväkodeissa. Myös päiväkodit ja koulut valitsevat oman pikku-Luciansa.

Suomenkieliseenkin joululauluperinteeseen kuuluva Santa Lucia on alunperin napolilaisten kalastajien venelaulu, barcarole. Legendan mukaan Pyhä Lucia surmattiin uskonvainoissa Sisilian Syrakusassa 304 jKr. Keskiajalla Santa Luciasta, Pyhästä Valottaresta, tuli sokeiden ja silmäsairaiden suojeluspyhimys, valon tuoja. Muistopäivää vietettiin keskitalven juhlan aikaan.

Suomeen Lucia-perinne tuli Ruotsista. Todennäköisesti ensimmäistä juhlaa vietettiin Turun ruotsalaisessa naislyseossa vuonna 1898. Helsingissä ensimmäinen Lucia-kulkue järjestettiin vuonna 1930.

Lucian päivänä herkutellaan perinteisesti Lucia-pullilla.

Lue lisää:

Juhlista Lucian päivää
Lucia-pullat tuoksuvat sahramilta
Leivo Lucia-pulla ja muita herkkuja

The post Lucia kruunataan perinteisin menoin appeared first on Kotiliesi.fi.

Aattoateria alkaa kylmillä kalaherkuilla. Suolaiset ja etikkaisen makeat maustekalat kuuluvat pohjoismaiseen pitopöytään. Tee kalaherkkuja reilu annos ja anna purkillinen suolakalaa lahjaksi.

Maustekastikkeessa tarjottu silli pitää pintansa pitoherkkuna. Perinteinen lasimestarin silli upotetaan maustumaan makeaan etikkaliemeen. Se säilyy hyvin parikin viikkoa.

Punasipulisilli saa makua punasipulisesta, glöginmakuisesta punaviinisiirapista.

Suolaisessa etikkaliemessä raakakypsytetyt silakat voi tarjota kirkkaassa tai kermaisessa kastikkeessa. Mausteeksi sopivat muun muassa sitruuna, tomaattikastike sekä piparjuuri.

Makeahkossa kastikkeessa tarjotuissa sinappisilakoissa on perinteinen jouluinen maku.

Kermaiset wasabisilakat saavat pippurista potkua wasabista tai piparjuuresta, kermaviilikastike pehmentää makua.

Sitruunasilakoissa häivähtää makumuisto thaimaalaisesta keittiöstä.

Lisää ruokaideoita joulupöytään:
Joulusilli saa makua wasabista
Lipeäkala etsii ystäviä
Joulun parhaat reseptit
Herkkusuun helppo joulumenu
Ruoka.fi: Graavilohi-avokadotartar

Kuvat: Jorma Marstio

The post Joulupöydän kalaherkut appeared first on Kotiliesi.fi.

Jouluna maistuvat perinteiset herkut. Ruokalistan voikin koota tutuista ruoista, kuten erilaisista kaloista, laatikoista, rosollista ja kinkusta. Jälkiruoaksi maistuu riisipuuro luumu-rusinasopan kera.

On makuasia, miten jouluna ruokaillaan. Toiset syövät päivällä kaloja ja muita kylmiä ruokia, illalla lämpimiä. Jotkut taas tykkäävät kattaa kerralla kaiken pöytään, jolloin jokainen saa valita lautaselleen omat suosikkinsa.

Eri tavoin säilötyt kalat ovat keskeinen osa suomalaista jouluateriaa. Kata pöytään piparjuurisilakoita, vodka-roseepippurigraavattua lohta sekä perinteistä lasimestarin silliä.

Kartanoiden ja pappiloiden jouluaterialle kuului aikanaan kotona teuraslihoista keitetty kirkas lihaliemi, jonka kanssa syötiin keitetyllä lihalla täytettyjä pasteijoita. Hanki luista lihaa, keitä maukas liemi, lisää joukkoon juuressuikaleita ja silppua kypsä liha pasteijoihin. Liemen ja pasteijat voi tehdä myös kalasta. Kasvisliemen kanssa maistuvat muna-, riisi- tai sienipasteijat.

Rosolli sekä sen kastike tuovat muuten varsin tukevalle aterialle mukavaa raikkautta. Saat kastikkeelle kauniin vaaleanpunaisen värin lisäämällä joukkoon hieman punajuurten lientä.

Monissa kodeissa joulupöytään kannetaan myös juhlavaa pateeta. Maksapatee mustaherukoiden kera on näyttävä alkupala ja sen seuraan sopii herukoiden asemesta myös esimerkiksi karpalot tai pihlajanmarjat.

Lämpimät tarjottavat kootaan klassikoista, kuten lanttulaatikosta, imelletystä perunalaatikosta sekä porkkanalaatikosta. Sinapilla hunnutettu perinteinen joulukinkku on juhlapöydän kruunu. Kinkun seurassa maistuu itse tehty joulusinappi. Jos kinkku ei maistu, voit kokeile vaikkapa joulukalkkunaa, joka täytetään muun muassa hedelmillä ja valkosipulilla.

Jouluaterian päätteeksi maistuu pehmeä riisipuuro sekä luumu-rusinakeitto. Raikkaan marjaisa puolukkamousse on hyvä vaihtoehto jälkiruoaksi. Kirpeät puolukat saavat oivan makuparin makeasta valkosuklaasta.

Lisää jouluruokaideoita:

Nopeat jouluruoat kiireiselle kokille
Jouluruokaa perinteisillä ja uusilla mauilla
Kasvissyöjän jouluruoat
Ruoka.fi: Kevennetty joulumenu

The post Joulun perinteinen menu appeared first on Kotiliesi.fi.

The post Lumikko-turkispeitto appeared first on Kotiliesi.fi.

Hedelmät mehevöittävät joulun herkullisimmat leivonnaiset. Pidit sitten banaanista, päärynästä tai mandariinista, näistä ohjeista löydät sopivan herkun kahvipöytään.

Luumu kuuluu moniin jouluisiin leivonnaisiin, kuten perinteisiin joulutorttuihin. Vaihtelua saat leipomalla luumuleivoksia, joissa voitaikinan päälle tulee luumuhillon lisäksi maistuvaa punssikreemiä.

Pehmeä banaani sopii monenlaisiin leivonnaisiin. Esimerkiksi banaanipikkuleivät ovat miedonmakuisia, kardemummalla maustettuja keksejä, jotka viimeistellään suklaahipuilla. Banaani-kookoskakku puolestaan maistuu makean ystävälle. Valkosuklaalla ja kooksella maustettu kakku päällystetään makeuttamattomalla kermavaahdolla, sillä kakku on jo itsessään varsin makea.

Hedelmäkakku on perinteinen joululeivonnainen. Helppo kakku mehevöityy ananaksella, korinteilla ja kirsikoilla. Kakusta riittää iloa monelle päivälle ja kahvittelijalle, sillä yhdestä kakusta saa noin 30 viipaletta. Jos hedelmäkakku ei ole mieleistä, kannattaa kokeilla kurpitsakakkua. Kakussa käytetään kurpitsahilloa, jonka voi hyvin korvata myös omenahillolla. Herkullisen kostea kakku on parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua leipomisesta.

Tavallinen pulla vaihtuu joulun kunniaksi italialaisiin joulupulliin, jotka saavat makua hillotusta appelsiininkuoresta, korinteista sekä muskottipähkinästä. Pehmeät pullat paistuvat hauskasti vaikka kahvikupissa.

Hienostunutta herkkua kaipaava ihastuu päärynä-mantelitorttuun. Muropohjan päälle levitetään sitruunankuorella maustettu mantelitäyte, jonka päälle asetellaan päärynälohkot sekä mantelilastut. Tarjoile lämmin torttu vaniljakastikkeen kera.

Sitruksen maku sopii erinomaisesti joulun leivonnaisiin. Mandariinipiirakka on muunnos klassisesta sitruunapiirakasta. Piirakka täytetään mehevällä mandariinikiisselillä ja hunnutetaan marengilla, joka paistetaan uunissa kauniin väriseksi.

Italialaiset cantuccini-pikkuleivät ovat oiva seuralainen glögille, kun piparkakkukiintiö alkaa olla täynnä. Rapeissa inkivääri-aprikoosicantuccineissä on jouluun sopivaa mausteista makua, joka tulee inkiväärihillosta sekä appelsiininkuoresta.

Lisää ideoita joululeivontaan:

Suklaan ystävän joululeivonnaiset
Maidoton karpalokakku ja muita maidottomia joululeivonnaisia
Helpot joululeivonnaiset lehtitaikinasta
Ruoka.fi: Joululeivonnaiset uusin kujein: karpalo-pataleipää, blondipipareita ja muita herkkuja

The post Hedelmät hemmottelevat joulun leivonnaisissa appeared first on Kotiliesi.fi.