Hääpari on kuvassa keskellä. Heidän edessään poseeraa liuta lapsia: yhteinen poika Kalle, 8, ja sulhasen aiemmista liitoista syntyneet Hulda, Arttu, Iida ja Elli.
Kuvia otetaan lisää, ja kuva kuvalta hääparin ympärille kerääntyy enemmän ihmisiä, muodostuu elävää sukupuuta. Uusperheessä riittää sukulaisia ja bonussukulaisia.
Lue myös: Uusperheen perustaminen edessä? Vaali malttia ja vältä nämä yleisimmät virheet
Kun Salla, 44, ja Mikko, 41, Leino avioituivat neljä vuotta sitten, kutsuvieraat ymmärsivät konkreettisesti uusperheen sukupolvien ketjun ja saivat kuulla, mistä eri ihmiset tuntevat toisensa.
Hulda, 14, ja Arttu, 13 ovat Mikon edellisestä liitosta. Iida, 22, ja Elli, 20, ovat lapsia Mikon ensimmäisestä liitosta. Perheeseen kuuluu myös 4-vuotias sijaistytär.
Perheen juhliin on muotoutunut omanlaisensa tavat. Joka toinen joulu esimerkiksi vietetään niin, että kaikki lapset ovat Leinoilla. Joidenkin lasten synttäreitä perhe juhlii yhdessä kaikkien lapsille tärkeiden sukulaisten kanssa, osa lapsista taas viettää kahdet syntymäpäiväjuhlat.
Ainutkertaiset juhlat, kuten rippi- tai ylioppilasjuhlat, pidetään isolla porukalla. Sopuisasti, koska niin ne on laitettu järjestymään.
”Olisi tyhmää sanoa lapselle, että äiti ja isä eivät nyt osaa neuvotella”, isä Mikko Leino toteaa, mutta myöntää, että aina ei ole ollut helppoa.
Lue myös: ”Asun exäni uuden perheen kanssa samassa pihapiirissä”
![Salla ja Mikko Leinon hääkuva.]()
Salla ja Mikko Leinon hääkuva henkii vanhaa tyyliä. Kuvassa ovat mukana kaikki heidän lapsensa yhtä lukuun ottamatta: nykyään perheeseen kuuluu myös 4-vuotias sijaistytär.
Sankari on pääosassa uusperheenkin juhlissa
Perheterapeutti ja uusperheneuvoja Anne Huolman kertoo, että aikuisen voi joskus olla hankala asettua lapsen asemaan. Näin saattaa käydä, jos juhliin liittyvä tilanne herättää tunteen, jolla on kytkös oman elämän kipupisteeseen.
”Silloin tunnekuohu voi olla niin suuri, että ajattelu sumentuu.”
Mikko Leino on pyrkinyt keskittymään järjestelyissä ainoastaan asioihin. Kun juhlien suunnittelu käynnistyy, hän avaa tietokoneeltaan excelin ja listaa sinne, kuka vastaa mistäkin.
”Tunteita ei pidä ottaa mukaan järjestelyihin”, Mikko sanoo.
Esimerkiksi kulutustottumukset voivat olla eri perheissä erilaisia. Joku haluaa ja voi satsata juhliin enemmän, toiselle vähempikin riittäisi. Sallan mukaan he ovat laittaneet aina etusijalle sovun.
Vaikka Leinojen juhlat ovat sujuneet hyvin, he ovat joskus joutuneet muistuttamaan kutsuvieraita siitä, ketä juhlassa juhlitaan.
”On meilläkin ollut sukulaisia, jotka ovat kritisoineet sitä, pitääkö kaikkia ex-puolisoita olla paikalla”, Salla kertoo ja toteaa, ettei asiaa ole jääty miettimään sen enempää.
Mikon mielestä hänellä olisi kyllä monesti ollut syytä vetää herneet nenään. Mutta hän ei ole tehnyt sitä julkisesti.
”On raadollista, jos aikuisten suhtautuminen estää lapsen ilon. Ihmiset eroavat aikuisten riitojen vuoksi, eikä syy ole lasten. Se velvoittaa aikuisia tulemaan toimeen keskenään.”
Perheterapeutti Anne Huolman neuvoo, että jos kesken juhlien alkaa ketuttaa kunnolla, on hyvä vetäytyä hetkeksi pihalle, parvekkeelle tai vaikka vessaan.
Ikävät tunteet kannattaa tunnistaa ja hyväksyä.
”Tunteita voi oppia säätelemään. Siinä auttaa, kun muistaa, että juhlat ovat sankarin juhlat.”
Asiantuntija neuvoo: uusperheellinen, pidä mölyt mahassasi
Uusperheeseen kohdistuu ulkopuolelta kommentteja, toiveita, odotuksia, paineita tai arvostelua. Anne Huolman piirtää ympyrän, jonka keskellä uusi pari on. Sisäympyrää laajempana kulkee toinen ympyrä, joka sulkee sisäänsä myös uusperheen lapset.
Sen lisäksi on vielä kaksi ympyrää: ex-puolison ja hänen lastensa ympyrä sekä jokaisen lapsen ja heidän biologisten vanhempiensa ympyrät.
Ihmisten välillä on monenlaista vuorovaikutusta ja erilaisia rajoja.
”Uusperhemaailmassa on paljon ihmisiä, jotka ovat ydinperheen ulkopuolella, mutta vaikuttavat silti perheen elämään. Se vaatii joustavuutta ja taitoa keskustella ja sopia asioista”, Anne Huolman sanoo.
Jos jokin väleissä hiertää, asiaa ei pidä setviä juhlissa.
”Kannattaa keskittyä siihen, että on itse ystävällinen ja asiallinen. Jos ei pysty ystävällisyyteen, niin edes asiallinen.”
Mikko Leino muistuttaa välillä itseään siitä, että jos ex-puolisot voivat hyvin, se on kaikkien etu. Silloin lapsetkin ovat tyytyväisiä ja asioista pystytään sopimaan. Hän itse suuntaa huomionsa siihen, että edistää positiivista ilmapiiriä.
”Negatiivinen ihminen tekee asioita, joista seuraa huonoa oloa, eikä sitten kukaan voi hyvin.”
Salla ja Mikko juttelevat Huldan ja Artun äidin ja isäpuolen kanssa lasten asioista kasvokkain pari kertaa vuodessa. Se on osoittautunut käytännöksi, joka edistää hyvää.
”Alun jutustelujen jälkeen sanomme lapsille moido ja teemme päätökset aikuisten kesken.”
![Salla ja Mikko Leino.]()
Mikko ja Salla Leino pyrkivät viestimään positiivisella asenteella. ”Jos vaikka muistan kehua ex-puolisoa, että kiva kun järjestit meille nämä juhlat, hänelle tulee hyvä mieli”, Mikko sanoo.
Hyväntahtoisuus palkitsee
Perheellä on monta viestipalvelu WhatsAppin ryhmää: Mikon, Sallan ja perheen kaikkien lasten yhteinen ryhmä sekä ryhmä, jossa ovat Huldan ja Artun lisäksi kaikki heille läheiset aikuiset. Lisäksi on vielä erillinen aikuisten ryhmä.
Kirjallisissa viesteissä on tosin väärinymmärrysten vaara. Salla pyrkii olemaan viesteissään varovainen ja ennakoimaan asioita.
”Olen kiitollinen Huldan ja Artun äidille siitä, että hän aina tulkitsee minun tarkoittavan hyvää.”
Mikko muistaa Gandhin viisauden: jos haluat muuttaa maailmaa, aloita itsestäsi.
”Jos vaikka muistan kehua ex-puolisoa, että kiva kun järjestit meille nämä juhlat, hänelle tulee hyvä mieli.”
Pahaa mieltä saattaa syntyä esimerkiksi siitä, ketkä kutsujen tekijä kirjaa kutsujiksi. Jos kustannuksiin osallistuva perhe unohtuu, se kirpaisee.
Salla toteaa, että itse kukin saattaa olla joskus ajattelematon. Tietoista toisen asemaan asettumista tarvitaan.
Taito on tarpeen erityisesti silloin, kun nykyinen puoliso ja ex-puoliso kohtaavat ensimmäisiä kertoja.
Lue myös: Uusperheen perinnön jako: näin vältät ongelmat
Kuka on tervetullut uusperheen juhliin?
Vastarakastuneelle maailma on huumaava ja onnea täynnä. Jos uusi suhde on tuore, eksälle toisen säteily yhteisissä juhlissa voi olla liikaa.
Anne Huolman muistuttaa, että luemme helposti ilmeitä ja eleitä. Jos tulkitset, että nyt tuolla eksällä tai nykyisellä puolisolla on suu mutrussa tai että hän näyttää onneaan ihan silkkaa ilkeyttään, teet oletuksia, jotka voivat olla vääriä.
”Fiksu uusi puoliso on juhlissa roolinsa mukaisesti. Ei vähättele itseään eikä jää varjoksi seinälle, mutta ei myöskään liioittele rooliaan.”
Jos lapsi on kutsunut uuden äiti- tai isäpuolen tai tämä on jo osa perhettä, osallistua voi surutta. Hienotunteisuutta kuitenkin tarvitaan. Jos ex-puoliso haluaa esimerkiksi valita lapsen asun tai kakun, uuden puolison kannattaa olla joustava. Tärkeintä on jutella, mitä lapsi haluaa.
Miten sitten kohdata entinen puoliso? Siinä tarvitaan psykologista silmää. Jos ex-puoliso on katkera ja vihainen, nykyisen kumppanin kannattaa miettiä, onko toinen vastaanottavainen vuorovaikutukselle. Jos taas toinen on surullinen, ystävällinen kohtaaminen on hyvä tapa. Sanoilla ja äänenpainoilla on suuri merkitys.
Huolman antaa esimerkin hyvästä aloituslauseesta: ”Tämä on vaikea paikka meille kaikille, ja varmaan meistä kaikista tuntuu nyt hankalalta, mutta kyllä me tästä selvitään.”
Toisesta voi myös sanoa jotakin positiivista, vaikkapa tämän lapsista. Sitä kautta pääsee luomaan kontaktia ja halutessaan puhumaan muustakin.
Aina juhliin osallistuminen ei ole viisasta. Esimerkiksi jos uusi puoliso on aivan tuore, voi olla perusteltua tavata entinen puoliso ensi kertaa muualla.
Lue myös: Äitipuolen ei pidä tavoitella täydellisyyttä
Sisäpiiriin, kiitos!
Kun Sallan ja Mikon suhde oli vasta alkanut, Salla hipsi Mikon luota pois ennen ensimmäisiä sukujuhlia ja Mikon ex-puoliso tuli vanhaan kotiinsa ottamaan vieraita vastaan.
”Kyllä se vähän ikävältä tuntui, mutta se oli siinä tilanteessa ainoa luonteva ratkaisu”, Salla sanoo.
Salla on sittemmin löytänyt paikkansa, ja molempien ex-puolisoiden suvut ovat ottaneet hänet lämpimästi vastaan. Ulkopuolisuuden tunne ei ole päässyt nakertamaan suhdetta.
Juhlatilanteissa konkreettista apua oli siitä, että Mikon lapset osoittivat Sallaa kohtaan läheisyyttä ja kiipesivät pieninä syliin. Kun oma lapsi syntyi, yhteenkuuluvuuden tunne vahvistui vielä lisää.
Salla on löytänyt suhtautumistavan vaikeisiin tunteisiin.
”Läheisteni elämä ei alkanut silloin, kun minä tulin heidän elämäänsä. Lapsille on tärkeää muistella esimerkiksi sitä, kun pikkusisarukset syntyivät. Se on ollut perhetapahtuma, jossa ex-puoliso on ollut vahvasti läsnä ja minä en.”
Uusperheet: järjestäkää juhlia!
Uuden puolison rooliin liittyy usein epävarmuutta omasta asemasta, Anne Huolman tietää. Kun eronnut huomioi uuden puolison mielipiteet, se vähentää ulkopuolisuuden tunnetta ja tuo uudelle kumppanille tunteen, että hän on tärkeä.
”Puolison tärkein tehtävä on vahvistaa uutta liittoa ja tunnetta parin yhteenkuuluvuudesta.”
Mikko Leino on ottanut vaimonsa Sallan mukaan päätösten tekemiseen. Perhe tapaa Artun ja Huldan äitiä ja isäpuolta säännöllisesti. Yhteisestä sopimuksesta Mikko hoitaa yhteydet ensimmäiseen vaimoonsa, mutta kysyy aina Sallalta, sopiiko tälle jokin asia.
”Muistutan välillä eksää, että en ole taloudessani yksin. Minun pitää ennen päätöksiä jutella Sallan kanssa.”
Mikko ja Salla kannustavat uusperheitä järjestämään juhlia. Epämukavuusalueella ihminen kehittyy. Sitä paitsi juhlista kertyy sankarille ja uudelle perheelle yhteistä tarinaa. Muistoja, joita jakaa seuraavissa juhlissa.
”On meilläkin ollut sukulaisia, jotka ovat kritisoineet sitä, pitääkö kaikkia ex-puolisoita olla paikalla.”
”Tunteita voi oppia säätelemään. Siinä auttaa, kun muistaa, että juhlat ovat sankarin juhlat.”
Asiantuntijana uusperheneuvoja Anne Huolman.
Juttu on julkaistu Kotiliedessä 9/2019. Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!
