Jo joutui armas aika ja suvi suloinen… Moni suomalainen tuntee Suvivirren alkusanat kuin omat taskunsa. Virren kolmea ensimmäistä säkeistöä lauletaan koulujen kevätjuhlissa, ja perinteisesti Suvivirsi veisataan myös juhannuspäivän jumalanpalveluksessa.
Suvivirrellä eli evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjan virrellä numero 571 on varsin pitkät perinteet. Ensimmäisen kerran Suwi Wirsi painettiin suomen kielellä virsikirjaan vuonna 1701, ja sen jälkeen sanoja on päivitetty vuosina 1867 ja 1937.
Lue myös: Runo ylioppilaalle tai valmistuneelle – toivota nuorelle onnea näillä kauniilla säkeillä
Tänä keväänä Suvivirsi sai jälleen uusia sanoituksia. Vantaankosken seurakunta julisti maaliskuussa leikkimielisen kilpailun, jossa haettiin uutta säkeistöä klassiseen virteen. Piispa Teemu Laajasalo valitsi voittajan toukokuun puolivälissä.
Kilpailun voittaneen säkeistön kirjoitti kirkkonummelainen Tuuli Charalambous. Säkeistö pureutuu ajankohtaisiin aiheisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja koronaepidemiaan.
Vaik alkais kesät, talvet
toisiaan muistuttaa
tai valon aikaa päästäis
yhdes ei juhlimaan
Sä anna meidän, Luoja,
oppia luottamaan
ett kirkkauttas pysty
ei varjot voittamaan.
– Tuuli Charalambous –
Vantaankosken seurakunta kertoo verkkosivuillaan saaneensa runsaasti palautetta kilpailusta. Yhdet ovat pelänneet, meneekö rakastettu, vanha kunnon Suvivirsi uusista sanoista pilalle. Toisten mielestä uusi säkeistö on oikein hyvä idea.
”Tässä kilpailussa on mukana pientä leikkimieltä, eikä voittajasäkeistöä ole virsikirjaan tarkoitus lisätä”, pappi Jere Hämäläinen toteaa.
Miten Suvivirren uusi säkeistö valittiin? Katso tältä videolta:
Lue myös Seuran juttu: Onko valokuvaaminen kielletty lapsesi kevätjuhlassa? Sen kun kuvaat – mutta varo tätä virhettä
Suvivirsi syntyi synkkinä aikoina
Suvivirttä on laulettu koulujen kevätjuhlissa jo 1800-luvun lopulta saakka. Ei siis ihmekään, että kappale on monelle kuin lähtölaukaus kesään.
Vaikka kappaleen melodiassa ja sanoissa on toivon ja lämmön tuntua, sen taustalla on varsin synkkä ajanjakso. Suvivirren syntymän aikoihin 1690-luvun lopulla Suomea eli silloista Ruotsin Itämaata koettelivat suuret kuolinvuodet. Sadot tuhoutuivat, ihmiset näkivät nälkää ja vajaa kolmannes Suomen asukkaista menehtyi.
Historiansa valossa Suvivirren sanojen merkitys korostuu entisestään. Toivomukset kukkaan puhkeavasta kesästä ja luojan siunauksesta muuttuvat pyynnöiksi siitä, että kurjuus väistyisi ja elämä voittaisi.
Mutta miten Suvivirren sanat tarkalleen menivätkään? Kuinka hyvin juuri sinä muistat virren sanat? Kokosimme yhteen 9 kysymyksen visan, jolla voit testata taitosi.
Vinkki!
Tänä vuonna koulujen kevätjuhlia ei koronaepidemian takia järjestetä. Se ei kuitenkaan tarkoita, ettei Suvivirsi kaikuisi tänäkin keväänä ympäri Suomen.
Seurakunnat ja järjestöt ympäri Suomen ilahduttavat suomalaisia Suvivirsi-videoilla ja erilaisilla tempauksilla. Useammat seurakunnat ovat haastaneet ihmisiä myös virtuaaliseen yhteislauluun. Laulaa voi siellä, missä sattuu olemaan.
Tämän linkin kautta pääset katsomaan, missä kaikkialla Suvivirsi-tempauksia järjestetään.
